Johnsoneille oli rakennettu upouusi talo, ja eikös Lora sitten mennyt sytyttämään keittiön tuleen. Palohälytintä ei ollut, mutta naikkonen sai tulen taltutettua kun se oli ensin polttanut astianpesukoneen.
Samaan aikaan toisessa huoneessa oltiin täysin tiedottomia tulipalosta ja Iivanakin svengasi Zoen sävellyksien tahtiin hurjasti. Täydellinen innostus musiikkiin ja tanssiin antoi hänelle upeat tanssiaskeleet.
Liisa kävi seuraavina aamuina ainakin kaksi kertaa vessassa pahoinvoinnin takia. Edes uudet ja supertyylikkäät vessanpöntöt eivät kyenneet poistamaan sitä lemua, mikä siitä seurasi. Siksi Liisa ei ikinä saanut käyttää kuin vain toista vessaa, jotta muut voivat käydä siinä toisesssa sitten.
Raskaana ollessaan Liisa myös söi varsin kiitettävästi ja Zoen sekä muiden päivät kuluivat siihen, että he tekivät Liisalle ruokaa ja veivät astiat pois.
Jossain vaiheessa Liisan vatsa vihdoin alkoi pyöristyä, ja se johtui vauvasta eikä niistä ruokamääristä mitä Liisa edelleen ahmi.
Disk riemastui Liisan vatsasta ja pyysi tätä vaimokseen - tosin taka-alalla taisi olla pieni varmistus siitä, ettei lapsi saa Liisan sukunimeä.
"Vähänkö siistii, mä oon nyt naimisissa..." Disk ihaili sormustaan ja tajusi kai vasta pienten kahdenkeskisten häidensä jälkeen, kuinka mahtava juttu avioliitto oikein on.
Johnsonit tosiaan tekivät kaikki tärkeät jutut yksikseen, sillä Zoekin vanheni yksikseen.
Zoe ei ainakaan pahasti rupsahtanut, pilke silmäkulmassakin säilyi kauniina. Ainoastaan vaatteet olivat vähän kammottavat.
Disk oli saanut ylennyksen töissä ja työasu oli vaihtunut - mikä ei ehkä ollut niin kauhean hyvä juttu. Jopa Remukka, joka itse käytti hieman liian avonaista paitaa, katsoi häntä huvittuneesti pitkin nenäänsä.
Liisan vatsa isoni jälleen ja oli jo maksimimitoissaan. Liisa oli iloinen, vaikka joutuikin käyttämään tuollaista yöpukua sen takia.
Yhtenä iltana yhtäkkiä tuli viikatemies hakemaan Iivanaa. Liisa oli ainut joka itki, vaikkei ollut sukua Iivanalle. Zoekin marssi vain rauhallisesti vessaan ja oli iloinen saamastaan perinnöstä.
Lora sen sijaan meni sekaisin aviomiehensä kuolemasta - hänen suurin pelkonsa oli jäädä naimattomaksi. Äkkiä hän pynttäsi itsensä ja lähti stadiin etsimään uutta rakkautta.
Ikävä kyllä baarissa ei ollut kovin montaa heppua kuuden aikaan aamulla ja Lora kulutti aikaansa vetämällä drinkkejä.
Lora alkoi jo olla pienoisessa huppelissa kun hän näki toisen lapsensa, Benin. Poika - tai mies, miten ikinä sanotaankaan - järkyttyi nähdessään äitinsä niin humalassa, että ilman tukea tämä ei pysynyt pystysssä.
Aamun sarastaessa Lora kyllästyi ja lähti kotiin ilman yhtäkään uutta miespuolista tuttavuutta.
Aamulla myös Disk oli alkanut korjailla vanhaa autoa, joka nökötti heidän pihallaan. Ja ilman paitaa ilmanmuuta. Siinä saivat naapurintytöt vähän kihistävää ikkunoissa nököttäessään.
Jopa Liisa oli ihastellut miehensä vatsalihaksia vessan ikkunasta, kun hän yhtäkkiä tunsi, että lapsi puskee ulos vatsasta.
Hetken päästä Liisa piteli tyttölasta, joka oli perinyt kaikki äitinsä geenit. Nimeksi annettiin Olivia.
Zoe työskenteli edelleen mystiikka-alalla ja oli saanut mitä hurmaavimman työasun. Onneksi naapurit eivät ikinät nähneet hänen työasuaan, sillä Zoe kävi öisin töissä.
Olivian vauva-aika oli mennyt nopeasti ja ilman suurempia kommelluksia, mitä nyt tyttö oksensi aina jos joku leiki hänen kanssaan...
Oliviasta kasvoi erittäin hurmaava ja tyttömäinen taapero ja Liisa nosteli häntä kaikkien näytille ylpeänä.
Muodonmuutoksen jälkeen Olivia näytti paljon suloisemmalta, mutta ei ollut enää niin tyttömäinen - hän sai farkkuhaalarin sekä sinisen yöpuvun.
Lora oli vampyyrinä olon ansiosta pysynyt todella kauan aikuisiässä, mutta sitten tuli seinä vastaan ja neidistä tuli vanhus. Kovin tyylikkääksi häntä ei voinut heti sanoa, mutta pian hänelle aukenivat vanhusmaailman trendit.
Erik oli alkanut kummittelemaan ja häiritsi erityisesti Liisaa - hän ei ollut ehtinyt koskaan tutustua poikansa vaimoon ja vainosi tyttöä - tai naista, miten se nyt ikinä sanotaankaan.
Nähtyään Diskin työasun Remukka oli alkanut käyttäytyä hieman oudosti ja säntäili välillä kylpyhuoneeseen juuri silloin kun Disk peseytyi.
Olivian taaperoaika oli äkkiä ohi ja hänen isoäitinsä sekä isoisoäitinsä tulivat yleisöksi tytön kasvaessa lapseksi.
Rumia piirteitä ei Oliviasta löytynyt, hänestä tuli kaunis vaaleaverikkö. Anteeksi vähän huono kuva, mutta tyttö ei suostunut ottamaan normaalia ilmettä kasvoileen hetkeksikään.
Ja nyt kun olet tämän osan lukenut, käsken sinua kommentoimaan - ihan vaikka vaan että "luin.". :)
Kommentit