Treffien jälkeisenä päivänä Lora pyysi Iivanan kyläilemään. Iivana sai kunnon muiskauksen ja yllättyi niin, että vain seisoi puupökkelönä Loran rutistaessa häntä kunnolla.
Pimeä laskeutui pian, mutta Lora ja Iivana säteilivät toisilleen. Lora oli pyytänyt Iivanaa muuttamaan luokseen ja tämä oli tuonut noin 17 000 simoleonia mukanaan.
Iivanan rahoilla rakennettiin kelpo talo, josta en viitsinyt ottaa kuvia. Itse Iivanakin joutui käsittelyyn ja hänen hieman väsyneen näköiset silmänsä tulivat esiin lasien takaa.
Yhteen muuttamisen kunniaksi päätettiin uutta parisänkyä testata. Hyvinhän se kesti, ja lopuksi kuului se tuttu tiluliu -ääni. ;)
Sänkypuuhien jälkeen hiottiin vielä omaa balettiesitystä.
Pian alkoi Lora potea huonoa oloa aamuisin. Yleensä hän ei saanut tähdättyä edes puolia oksennuksistaan pönttöön.
Mutta työuralla meni hyvin ja Lora sai jälleen ylennyksen.
Kukaan ei enää epäillyt, mitä Lora ja Iivana olivat silloin eräs ilta tehneet, kun Loran vatsa harppasi valtaviin mittoihin. Neiti itsekin oli hyvin järkyttynyt.
Iivana ihastui Loran vatsaan, tai oikeastaan siihen mikä sen sisällä odotti. Hän pyysi Loraa kanssaan kihloihin ja Lora hämmästyi vielä enemmän kuin äsken. Hmmh, ei raskaana olevaa naista saanut järkyttää.
Miksikäs Lora olisi kieltäytynyt, hän suostui ja hyppäsi Iivanan syliin päästäen samalla "Nöff...."
Samaan syssyyn sitä mentiin naimisiinkin. Iivanasta tuli vihdoin Johnson.
Vatsa laajeni vielä lisää ja Iivana tuli hieroskelemaan sitä silloinkin, kun äidillä oli vaativa tarve päästä pöntölle tai kylpyyn.
Iivana kertoili usein aamiaispöydässä näkymättömälle mielikuvitusystävälleen, kuinka iloinen hän oli naimisissa ja että hänestä tulisi kohta isä.
Rikkinäisen television jälkeen Lora oli välttynyt korjaamasta mitään, mutta kun vessanpönttö tukkeutui juuri silloin, kun Iivana oli töissä, Loran oli kokeiltava korjaamista itse. Hyvinhän se meni, vessanpöntöstä kun ei voi saada sähköiskua.
Illalla synnytys käynnistyi ja Lora ulvoi kuin heikkopäinen - tämähän oli paljon hirveämpää kuin kaikki aamupahoinvoinnit!
Lora sai kuitenkin vauvan itsestään ulos, ja sieltä tuli isänsä geenit perinyt poikavauva, joka nimettiin Beniksi.
Iivanakin ehti töistä seuraamaan tapahtumia, ja tuosta hypystä päätellen hän oli paljon järkyttyneempi kuin vaimonsa.
Iivana huojentui kun huomasi ettei kenelläkään ole mitään hätää ja Lora jo mietti, kuinka hottis hänen miehensä olikaan.
Iivanalle lankesi ensimmäisenä Benin vaipanvaihto. Iivana hymy hyytyi pian, kun hän otti likaisen vaipan pois ja nuuhkaisi sitä.
Vapaa-ajallaan Iivana tykkäsi etsiä maasta aarteita, mutta etsinnät piti suorittaa silloin, kun Lora oli töissä. Tämä kun ei tykännyt turmellusta pihamaasta.
Lora sai jälleen ylennyksen ja Johsonien kassa karttui.
Hyvin pian Benin vauva-aika oli ohi ja Lora pääsi puhaltamaan kynttilöitä tämän puolesta. Hauskaa muuten, kun kakussa on saman verran kynttilöitä silloin, kun vauva kasvaa taaperoksi ja silloin kun taapero kasvaa lapseksi. :D
Benissä ei ollut ainakaan ulkonäöllisiä vikoja, ainoastaan tyylitaju puuttui. Turha kuitenkaan huolestua, kyllä se teini-ikään mennessä karttuu tarpeeksi.
Ben oli kyllä todella suloinen, isänsä hassut silmät vain pistävät ehkä silmään, mutta ne paranevat aina iän mukaan.
Iivanalla ei ollut mennyt kovin hyvin töissä (=ylennyksiä ei tullut) ja hän sai potkut.
Lora koki saman kohtalon vietyään pomonsa epäonnistuneelle lounaalle. No, Loran haave opetusuran huipulle päti edelleen.
Sen verran hän kuitenkin suri, että teki asiansa vahingossa keskelle jalkakäytävää. Vähän noloa, kenties.
Ben ei onneksi tiennyt mitään vanhempiensa työongelmista ja oppi käymään itse potalla.
Lora ryhdistäytyi ja alkoi etsiä töitä. Opetusuralta ei löytynyt vieläkään vapaata paikkaa, joten hän tyytyi lääketieteeseen.
Iivana otti vaimostaan mallia ja löysi hänkin töitä. Lakiura ei ollut hänen unelmiensa täyttymys, mutta jostain on rahat revittävä.
Tässä oli tämä osa, ehkä jälkipäästä hieman tylsä mutta toivottavasti jaksoitte lukea.
Kommentointi on sallittua ja jopa suotavaa. :)
Kommentit